Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla käytiin torstaina 19.5. paneelikeskustelu, jossa ensin toisistaan mittaa ottivat puoluesihteeri- ja lopuksi puheenjohtajaehdokkaat. Puhetta johti napakasti Sallamaari Repo.
Itse en päässyt paikan päälle, mutta tämä nytkin näppieni päässä oleva kannettava mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja pääsin seuraamaan keskustelua livenä uStreamin kautta. Keskustelu luvataan myös tallentaa jälkeenpäin seurattavaksi, laitan linkin myöhemmin saataville.
Puoluesihteereiden keskustelussa ei noussut esiin mitään huomattavia eroja. Laturilla toki on vankka kokemus hommasta jo entuudestaan, mutta haastajat Järvinen ja Suoniemi vakuuttelevat tuntevansa tehtävän vaatimukset ainakin teoriassa: ymmärretään, mitä esimieheltä vaaditaan ja tiedetään, että puoluesihteerin työssä iso rooli on olla puheenjohtajan aisapari.
Puoluesihteeritentissä nousi esiin kaksi teemaa, jotka meikäläistäkin kiinnostavat: Uusien jäsenien sitouttaminen (=hyödyntäminen) ja Vihreiden imago stadilaisten puolueena. Jälkimmäisestä paasaan varmasti jatkossa vielä paljon. Kiitos Johanna Sumuvuorelle asian nostamisesta esiin! Mitä taas tulee uusien jäsenten voiman kanavointiin, tulen seuraamaan sitä Varpusessa askel askeleelta ja raportoin kokemuksistani. Toivottavasti päiväkirjastani on hyötyä myös puolueelle.
Järvinen nokittaa keskustelun lopussa rajuilla lupauksilla kasvusta, Suoniemi kertoo vielä johtajakokemuksestaan. Laturi toteaa, että näyttöä hyvästä työstä on. Henkilöesimieheksi varmaan jokaisesta ehdokkaasta on, motivoiminen ja innovoiminen ovat varmaan kaikilla luonteeltaan erilaisia. Tämä keltanokkavarpunen ei näe ehdokkaissa uhkakuvia.
Puheenjohtajakilpailu on kiinnostava. Mika Flöjt on ehdokkaista selvimmin ympäristövihreä, Niinistö ja Sinnemäki tuntuvat eniten kannattavan Status Quota. Outi Alanko-Kahiluodon asemapaikka janalla vahvan muutoksen ja pysyvyyden janalla jää mulle epäselväksi. A-K puhuu koko Suomen yleispuolueen puolesta ja sanoo, että on tärkeää "johdattaa Vihreät juurilleen, idealistiseksi ja peräänantamattomaksi arvoliikkeeksi". Kritisoiko A-K tässä viime kauden ydinvoimalinjausta? En tiedä ja ihmettelisin, jos näin on (ja olen vähän kyllästynytkin aiheeseen, joten kaduttaa jo nyt, että otin koko asian esiin).
Nouseeko perustulokysymyksessä joitain eroja ehdokkaiden välille? Ei varsinaisesti. Flöjt haluaa kokeilua asiasta, muut kertovat lähinnä sovittelukokemuksestaan. Pääasiahan on, että siinä asiassa päästään eteenpäin, ihan aidosti ja konkreettisesti, jotta edes parinkymmenen vuoden päästä päästäisiin tavoitteeseen.
Ai niin muuten - alan huutaa, jos kuulen vielä kerran sanan "rökäletappio".
Loppupuolella keskustelua nousee esiin hieno aihe: Puheenjohtajien näkemys omasta roolistaan yhteiskunnan heteronormatiivisuuden purkamisessa ja sinkkujen/lapsettomien arvon nostamisessa. Tulen puhumaan tästäkin aiheesta enemmän: Tasa-arvoinen avioliittolaki, ihmisen oikeus pyrkiä ydinperheajattelun ulkopuolelle ja muut perhepoliittiset asiat on mulle tosi tärkeitä.
Jätän tässä ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen puheenjohtajavaalin suhteen. Voin kuitenkin kertoa, että oma lappuni lähti tosiaan jo eilen postiin eikä tämänpäiväinen paneeli saa minua katumaan omaa ratkaisuani.
Joko katsoitte? Joko äänestitte? Ajatuksia?
Tää tunkee tännekin soittaan poskea. Mitäs linkkasit ;)
VastaaPoistaMusta olis tosi hienoa, jos Vihreät pystyisivät paremmin profiloitumaan koko maan puolueeksi. Minä jaan liberaalit vihreät arvot, mutten silti koe olevani puolueen kohderyhmää, kosken asu kaupungissa. Vihreistä on tullut liian paljon kaupunkilaisten puolue - ja tämä kattaa muutkin kaupungit, kuin Helsingin.
Keskustelut ajoneuvojen käyttöverotuksen nostosta on jotain, joka puree mua omaan nilkkaan. Meillä ei ole toimivaa julkista liikennettä. Kyselin ennen vaaleja Oras Tynkkyseltä siitä, miten pirkanmaalainen maalainen hyötyy Vihreiden tänne ajamista joukkoliikenneratkaisuista. Kylmä totuus oli, että kosken asu Tampereen luoteispuolella, en hyödy mitenkään. Enkä tarkoita "hyötymisellä" tässä sitä, mitä voin saada, vaan sitä, miten voisin käyttää joukkoliikennettä tehokkaammin. En mitenkään.
On siis vähän kakspiippuista olla maalaisena Vihreiden kelkassa, kun puhutaan näistä ympäristöpoliittisista ratkaisuista. Tuen ruuhkamaksuja, koska sen kerran kun isolle kirkolle lähden autoillen, maksan maksuni tai jätän auton kauemmas, mutta sinällään pelkkä autoilun verottaminen on mulle paha isku. Nytkin jökötän toisinaan kotona ihan vaan sen takia, etten raaski kuluttaa polttoainetta, jos ei ole _ihan pakko_.
Että menipäs jorinaksi ihan ilman päätä ja häntää. Enkä sinällään siis halua kritisoida Vihreiden nykyistä "kohderyhmälinjausta". Olen kuitenkin iloinen, jos Vihreät pystyvät profiloitumaan paremmin myös mun, ja mun kaltaisten, puolueeksi.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Paljon on tehtävissä ja meillä on valtaa. Vihreys kuuluu koko Suomelle ja kaikille suomalaisille. Kaupungeissa meillä on paljon kannatusta, mutta maaseutu tulisi saada mukaan entstä vahvemmin.
VastaaPoista