Kas, taas puhutaan vihasta. Sanavalinta paljastaa minusta paljon: Ei ajatella vain, että Vihreät ei edustaisi sitä omaa ääntä, vaan nimenomaan niin, että Vihreät toimii itseä vastaan aktiivisesti. Tuntuu, että usein Vihreiden koetaan halveksuvan niitä omia arvoja ja siksi ajavat rangaistuksia tai vaikeutuksia maaseudun ihmisen elämään.
Vaikea asia. En voi puhua varsinaisesti puolueen puolesta, mutta voin kertoa yhden ihmisen, yhden Vihreän, näkemyksistä. Mä en ole koskaan asunut maalla, vaikka olenkin pikkukaupungista kotoisin. Isäni sentään on karjakon ja tukkimiehen poika, mutta vähissä on meikätytön maaseutu-uskottavuus. Sympatiseeraan kuitenkin maaseudun asukkeja ja halajan itsekin tulevaisuutta lampolan emäntänä jossakin peltojen ja hakamaiden keskellä.
Usein keskustelu kärjistyy liikkumiseen. Polttoaineverot ja julkinen liikenne - eivätkö Vihreät ymmärrä, ettei maaseudulla ole vaihtoehtoja omalle autolle? Jatkuva energiaverojen nosto rankaisee kohtuuttomasti maaseudun asukkia. Suomessa on pakko lämmittää, on pakko ajaa, on pakko elää.
Ymmärrän. Lisäksi meillä ihmisillä on tapana ottaa kaikki huononnukset henkilökohtaisesti. Itsekin tuhahtelen bussilippujen hinnannousuille: "Kaikki kallistuu!" Sähkön hinta on raivostuttavan korkea, vaikkei meillä edes ole sähkölämmitystä. Asumisen kalleus nostaa verenpainetta täällä kaupungissakin, tosin meillä se näkyy pääasiassa vuokrassa.
Vihreät ajaa raideliikenteen edistämistä, yksityisautoilun vähentämistä ja ylipäätään panostusta joukkoliikenteeseen. Nämä eivät yleensä auta maaseudun mökin mummoa ja korkeintaan lisäävät hänen kulujaan. Se tuntuu kohtuuttomalta. Kuitenkin on todettava, että yhteiseen hengitysilmaan, maaperään ja ilmastoon me kaikki panostamme. Maaseudulla asuvaakin hyödyttää, jos hänen kotimaassaan asuvat miljoonat kaupunkilaiset muuttavat tottumuksiaan ympäristölle edullisempaan suuntaan. Raiteita kannattaa totta kai rakentaa sinne, missä niillä on käyttäjiä, ja niiden käytöstä hyötyy koko yhteiskunta. Ilmamme on puhtaampi ja liikenteemme turvallisempi, jos liikkuminen raiteistuu.
Bensan hinta on iso kysymys. Arvatkaapa mitä - meilläkin on auto. Kyllä. Olen huono Vihreä (tästä aiheesta lisää myöhemmin). Siksipä ymmärrän hyvin, miten bensan hinta vaikuttaa ihmiseen. Tosin meillä ei pakosta käytetä autoa tuhatta kilometriä viikossa, toisin kuin monessa suomalaisessa kodissa - esimerkiksi isäni ajaa 150-350 km joka työpäivä vain päästäkseen töihin ja töistä kotiin. En usko, että hän äänestäisi Vihreitä.
SIlti kannatan aika merkittävää polttoaineveroa. Se ohjaa tavaraa rekkakuljetuksista niille jo mainituille raiteille ja ohjaa muutenkin kulutusvalinnoissa. Keskustella voisi enemmän siitä, pitäisikö ehkä myöntää joillekin enemmän verohelpotuksia tai muuten auttaa kasvavissa kuluissa. Työmatkakulujen korvausjärjestelmähän on jo olemassa, joten suuri mullistus se ei olisi.
Jos polttoaineverossa tehtäisiin myönnytyksiä, myös valtion talouteen tulisi vajetta, joka täytyisi täyttää sillä mystisellä jollakin. Se jokin olisi luultavasti esimerkiksi arvonlisävero tai muu kulutusvero, jolloin jokaisen kukkaro olisi yhtä kevyt, mutta maantiet vaarallisempia.
Sähkön hinta ja ylipäätään energiavero puhuttaa myös. Tälläkin on suuria ohjausvaikutuksia. Esimerkiksi yritykset panostavat aivan eri tavalla sähkön säästämiseen ja yhteiskunnassa etsitään kestäviä ratkaisuja sähkön tuottamiseen. Toki jokainen kotitalouskin käyttää sähköä ja kysymys onkin, miten saadaan ystävällisesti ja siedettävin kustannuksin kotitaloudet siirrettyä pelkästä suorasta sähkölämmityksestä vähäsähköisempiin ratkaisuihin. Kävin pitkää keskustelua samaisen isäni kanssa ilmalämpöpumpusta tässä pari vuotta sitten ja hyvin tuli selväksi, ettei lämmittämisen kenttä ole kauhean yksiulotteinen tai selkeä edes rakentamisen ammattilaiselle. Kertapanostukset vastaan korkeammat vuosikustannukset - rahaa kuluu joka tapauksessa.
Palatakseni tuohon alkukysymykseen siitä, kuinka Vihreät muka vihaavat ja halveksuvat "muita" - ei. Ei me vihata. Eikä me haluta vaikeuttamalla vaikeuttaa kenenkään elämää. Ei keski-ikäisiä, ei perheellisiä, ei lihansyöjiä. Kehyskunnat ovat erinomainen asuinpaikka, kunhan saadaan ne raideyhteydet toimiviksi.
Mulla ei ole äkkiseltään juuri valmiita vastauksia. Keskustelua kannatan! Mä haluan, että Suomi on ihana ja siedettävän hintainen asuinmaa meille kaikille.
Kirjoituksen kuvitus on tuokiokuvia toukokuisesta Helsingistä, pahamaineisen cityvihreän asuinpaikasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti